Eilen en saanut juuri mitään aikaiseksi eli nautin vain olemisesta. Katsoin Pluto TV:stä ohjelmia ja virkkasin. Ja purin. Ja virkkasin ja purin. Ongelma oli siinä, että mulla on jos jonkinlaisia tekokuitulankoja, mutta samaa väriä tai laatua ei ole riittävästi, jotta saisi tehtyä edes pipon yksivärisenä. Tummanliilaa olisi riittävästi, mutta se ei juuri nyt innostanut.
Olen aikaisemmin tehnyt pipot valkoisesta ja vaaleanvihreästä. Tuohon valkoiseen tykästyin kovasti ja sitä olisin voinut ehkä itsekin käyttää, mutta siitä tuli aivan liian iso. Vihreä olisi mulle sopiva, mutta väri ei passaa ollenkaan mun talvitakkiin. Totta puhuen, en ole mikään innokas piponkäyttäjä eli pipo on päässä vasta sitten, kun huppu ei enää riitä.
Lopulta päädyin tekemään lyhyemmän, raidallisen pipon noista kahdesta langasta. Siitäkin tuli mulle liian iso. Ja näköjään onnistuin valitsemaan saumallisen puolen kuvattavaksi.
Onneksi äitimuorilla on tiedossa paikka, johon voi lahjoittaa nuo “epäonnistuneet” yksilöt. Ne menevät tarpeeseen ja minä pääsen eroon niistä. Aloin kuitenkin tehdä siitä liilasta pipoa.
Sain itseni muutaman kerran kiinni ajattelemasta, että normaalisti menisin tässä kohtaa käymään tupakalla. Ei siinä mitään, mutta kun ajatus jatkui siihen malliin, että kunhan tämä kokeilu olisi ohi… Ihan kuin saisi palkita itsensä tupakoimalla, kun olisi päässyt siitä ensin eroon.
Tunnen itseni ja tiedän, että yksikin tupakka on liikaa. Oman pään kanssa riittää siis työstettävää.
Tänään oli vuorossa auton sisäpesu, mutta ei sekään tietenkään mennyt ihan putkeen. Imurointi onnistui hyvin, vaikka pölypussi ei täysin sopinutkaan autoimuriin (pikkuruinen Jyväskylässä käytössä ollut imuri). Seuraavaksi viritin tekstiilipesurin, joka oli ennen pikkuimuria ollut imurikäytössä Jyväskylässä. Tai no, yritin virittää, mutta käyttöohjeet olivat hukassa.
Olin aivan varma, että olin laittanut ohjeet pesurilaatikkoon, mutta ei niitä löytynyt. Raivokasta etsintää, tuloksetta. Yritin puhelimella löytää ohjeet netistä, tuloksetta. Menin sisälle etsimään ohjeita ja sen jälkeen yritin tietokoneella löytää ohjeet netistä (ihan tuli entinen kissa mieleen, jonka mielestä ulko-oven toisella puolella oli kamala keli ja joka sen jälkeen meni taka-ovelle vaatimaan ulos).
Otsasuoni pullotti tässä vaiheessa melko mukavasti eikä se, että kännykkä ei suostunut lopettamaan musiikin soittamista, vaikka tökin paussinappulaa raivon vallassa.
Uusi, järjestelmällisempi yritys löytää ohjeet kotoa tuotti tulosta ja takaisin pihalle virittämään pesuri.
Pesuri käyntiin. Pesuvettä tuli aika täsmälleen 5 sekuntia ja sen jälkeen ei pisaraakaan. 😡🤬 Useista yrityksistä huolimatta sitä 🤬 vettä ei tullut. Ei vaikka kaikki liitännät tarkastettu ja laitettu uusiksi monta 🤬 kertaa.
Normaalisti (siis ennen tupakkalakkoa) olisi mennyt jo aika monta savuketta ja autonpesu jäänyt kesken siitä huolimatta, että auto oli myös sisältä järkyttävän näköinen kiitos kuratassuisen Topin. Hetken vaihtoehtojen pohdintaa eli jätänkö homman kesken, etsinkö sumutinpullon ja ruiskutan pesuainetta itse ja imuroin tekstiilipesurilla vai haenko uuden tekstiilipesurin.
Hyppäsin autoon ja käänsin keulan kohti Motonetia, taas. Uusi pesuri autoon ja hetken harkitsin poikkeavani Ärrällä hakemassa hermosauhuja. Päädyin kuitenkin Heseen, koska tajusin edellisestä ruokailusta olevan melko kauan. Syömisen jälkeen teki mieli jäätelöä ja hain sen samassa rakennuksessa olevasta K-kaupasta. Ilman tupakkaa.
Uusi pesuyritys uudella pesurilla ilman ongelmia. Hain sisältä höyrypesurin muun autonsisuksen pesua varten. Se vehje sentään toimi, mutta kura oli imeytynyt niin hyvin, ettei kaikkialta lähtenyt puhtaaksi. Selkä huusi armoa, joten päätin jatkaa puunaamista jonkin myrkyn avulla sen jälkeen, kun ulkopuoli olisi pesty. Kotona olisi pesuaineita ja painepesuri yms. auton pesua varten, mutta harkitsen ajavani elämäni ensimmäisen kerran ihan yksin johonkin autopesuun. Josko pääsisi vähän helpommalla…
Eilen uskaltauduin vaihtamaan autoon kesärenkaat. Pultit olivat niin tiukassa, että niitä ei saanut pulttipyssyllä auki. Olin aivan varma, että jossain on pulttiavain, jonka varren päällä pomppimalla saisi tiukimmatkin pultit auki. Työkalua vain ei löytynyt mistään, joten ei auttanut muu kuin keskeyttää homma heti alkuunsa ja lähteä ostoksille.
Hermo oli siis jo valmiiksi aika kireällä, kun pääsin Motonetiin asti. Hetken samoilun jälkeen löytyi oikea hylly ja oikea työkalu. Yllätin itseni ajamalla lähistöllä olevan Ärrän ohi hakematta tupakkaa. Kotona pidin rauhoittelutauon syömällä välipalaa, ettei vain alhainen verensokeri aiheuta lisähermostumista ja pakottavaa tarvetta lähteä käymään tupakkaostoksilla. Jatkoin taukoa katsomalla Areenasta jotain.
Sitten uudelleen renkaiden kimppuun. Heti alussa kiinnitin huomiota Topin erikoiseen käyttäytymiseen ja kävin lähempänä katsomassa, että mistä on kyse. Terassin alla asusteleva kyy oli päättänyt lähteä liikkeelle ja oli siis keskellä pihaa. Koira kainaloon ja sisälle huutamaan pojalle, että se kyy on nyt pihalla.
Useista karkottamisyrityksistä huolimatta kyy on sitkeästi pysytellyt pihapiirissä nelisen vuotta. Me ihmiset todennäköisesti selvittäisimme, mutta pienelle Topille kyyn purema voi olla hengenvaarallinen. Itseni tuntien koen pitkään omantunnon tuskia kyyn kohtalosta, mutta sen kanssa on vain elettävä. Topi on tärkeämpi.
Uudelleen renkaiden kimppuun. Äänekkään kompuran vuoksi tulee yleensä pidettyä kuulokkeita ja kuunneltua musiikkia, mutta nyt olin sen verran vauhkona siitä kyystä, että kuulokkeet oli hylättävä. Halusin kuulla, jos Topi haukkuisi.
Sain kuitenkin lopulta vaihdettua renkaat ja nakkasin uuden pulttiavaimen holkkeineen päivineen takakonttiin. Sieltä löytyi se “kadonnut” aikaisempi pulttiavain. Kiikutin vanhemman autotalliin ja jätin autoon uudemman, koska sen mukana tuli useampi holkki. Kerran olen “joutunut” pysähtymään toisen auton rengasrikon vuoksi, mutta silloin ei ollut oikean kokoista työkalua mukana. Nyt on.
Ruoan ja päiväunien jälkeen lähdin tanssikurssille, jossa oli aiheena suljetun otteen vienti ja seuraaminen. Sinänsä ei mitään uutta tietoa tullut, mutta ihan hyvää kertausta. Kurssilla oli mm. sellainen harjoitus, että hyvä kannatus piti romahduttaa ja katsoa, että huomasiko tanssipari. Totesin harjoituksen aikana, etten oikein osannut romahduttaa kannatusta. Vaikka päästin vatsan löysäksi, niin raami pysyi. Oikeasti se on hyvä asia, mutta tuon nimenomaisen harjoituksen kannalta huono 😀. En jaksanut jäädä toiselle tunnille, joka olisi ollut fuskua.
Äh, maanantai. Aamutupakka, vessa ja kahvia. Muistin ennen kuin pääsin portaisiin asti, että eihän mulla ole tupakkaa. Eli vessa, kahvia ja imeskelytabletti. Ihme kyllä ensireaktio ei ollut se, että pakko lähteä ostamaan tupakkaa. Kun heräsin vähän enemmän, muistin toisenkin asian: Mähän olen lomalla!
Parin kahvikupillisen jälkeen hieman kiristytti hampaita, koska kahvin jälkeen “kuuluu” käydä tupakalla, mutta imeskelytabulla siitäkin selvittiin. Tämä aamu on ollut huomattavasti helpompi eikä vielä ole tullut “pakko tehdä jotain” -tilannetta. Täksi päiväksi olisi vielä sapuskaa, mutta pitäisi käydä kaupassa. Kysymys kuuluu, että joko uskaltais… Eilen en olisi uskaltanut lankeamisen pelosta.
Ne renkaatkin pitäisi vaihtaa ensin…
Jospa kävisi lomapäivän kunniaksi aamupäiväunilla ja katsoisi sitten. Todellinen ajatus: jospa kävis tupakalla ja menisi ottamaan tirsat. Tästä tulee pitkä, pitkä prosessi.
Aloitin vajaat 2 viikkoa sitten lääkityksen, jonka pitäisi vähentää tupakanhimoa. En ole huomannut mitään eroa, mutta olen melko väsynyt töistä ja pienikin hampaiden kiristys on saanut painelemaan tupakalle. Teki mieli tai ei.
Ekan viikon aikana otettiin 1 tabu päivässä ja sen jälkeen 2 tabua päivässä. Tupakointi piti lopettaa 1-2 viikon jälkeen lääkityksen aloittamisesta. Kuvittelin lopettavani heti 1 viikon jälkeen, mutta ei siitä olisi tullut muuta kuin epäonnistumisen tunne ja taas olisi pitänyt tehdä itsensä kanssa pitkään töitä ennen kuin uusi yritys olisi ollut mahdollista. Annoin itselleni luvan sauhutella myös sen 2. viikon, koska seuraava viikko olisi lomaviikko.
Tupakit loppuivat eilen puolen päivän aikoihin. Lähdin iltapäivällä kauppaan ostamaan lisää, mukamas siltä varalta, että jos vaikka menee hermo. Tai pehmeä lopetus eli voisin polttaa aamutupakan jne.
Onnistuin yllättämään itseni täydellisesti, koska en sittenkään ostanut tupakkaa, vaikka ihan sitä varten lähdin kauppaan. Ostin siis “vain” imeskelytabletteja.
Totuuden nimessä on myönnettävä, että kysyin josko kaupassa olisi myytävänä sähkötupakkaa. Kyseinen kauppa on pikkukauppa pikkukylässä, joten olin melko varma, että valikoimaan ei kuulu sähkötupakkaa. Olin oikeassa ja hyvilläni siitä.
Mieli muuttui kuitenkin aika äkkiä. Matkalla kaupasta kotiin päätin käydä 30 km päässä Ärrällä ostamassa sähkötupakkaa. Olin jo matkalla sinne, mutta tein uukkarin ja menin kotiin. Yllätin siis itseni toistamiseen.
Tänä aamuna olisin antanut paljon, että olisin saanut aamutupakan tai viisi. Kaipasin todella kovasti sitä tunnetta, kun savu kulkeutuu keuhkoihin. Todella, todella kovasti.
Nautin rauhallisista aamuista surffaillen, kahvia juoden ja sauhutellen. Nyt aloin mennä pitkin seiniä. Harkitsin vakavasti (ja itsas päätinkin), että lähden hakemaan sen sähkötupakan.
Ylläri 3 eli en lähtenytkään vaan vauhkona yritin keksiä itselleni sellaista tekemistä, johon voisin uppoutua ja johon ei liittyisi kovinkaan vahvasti ramppaamista tupakalla. Katse osui sohvalla olevaan puhtaiden vaatteiden kasaan. Pesuhuoneessa olisi lisää näitä pesuaineallergiakohtauksen jäljiltä uudelleen pestyjä vaatteita. Siellä olisi myös lisää pyykättävää.
Ajatuksesta tekoihin eli pesukone päälle, Areenasta katsottavaa ja puhtaiden kimppuun. Osa vaatteista oli jo pahasti rypyssä ja ne olisi silitettävä tai vähintäänkin höyrytettävä. Mahtavaa!
Siis anteeks mitä?? Mahtavaa? Sunnuntaiaamuna? Mä en pidä silittämisestä!
Siinä ohessa viestittelin ystävän kanssa ja hätäpäissäni laitoin viestin jopa viimeistä edeltävälle eksälle, joka oli heikkona hetkenään luvannut kannustaa, jos jossain vaiheessa päätän lopettaa tupakoinnin.
Olin jo reilun tunnin ollut puhtaiden kimpussa, kun oli pidettävä pieni tauko. Siinä tauon aikana ehdin miettiä seuraavia hommia. Renkaanvaihtoa olisi lykättävä parilla päivällä, koska siinä hommassa on tullut sauhuteltua. Jotain muuta olisi keksittävä ja pian. Autojen pesu sisältä ja ulkoa. Pökötti on kohtalaisessa kunnossa, koska sillä ei ole ajettu sitten syksyn, mutta Sitikka on aivan karmean näköinen. Ulkopuolelta ikkunoihin asti kurassa ja sisälläkin paikoitellen koiran peffan ja tassunmuotoisia kurajälkiä.
Tässä vaiheessa alkoi jo vähän naurattaa oma vauhkoileminen, koska autonpesu on mun mielestä vielä pahempi asia kuin silittäminen …😆
Hoin itselleni hyviä asioita, joita seuraisi tupakoinnin lopettamisesta. Pääsisin eroon yskimisestä, henki kulkisi paremmin, ystäväni on luvannut yrittää tupakoinnin lopettamista, jos mä onnistun, säästyneillä rahoilla voisin parin vuoden päästä päivittää matka-ajokin parempaan. Niin ja näytteisin viimeisimmälle eksälle, että mihin pystyn, jos mua ei painosteta vaan saan tehdä omalla tavalla, omassa tahdissa. No henkilö luuli kannustavansa, mutta musta se tuntui panostukselta. Enkä mä tulisi sille koskaan kertomaan, koska ei pidetä yhteyttä, mutta tietäisin itse.
Pyykkäsin, viikkasin ja silitin niin kauan, että selkä huusi jo armoa. Köpöttelylenkki pojan koiran kanssa ja nojatuoliin lepuuttamaan selkää ja jalkoja. Enää ei tehnyt mieli lähteä liikkeelle hakemaan sauhuteltavaa, ei vaan jaksanut. Ihme kyllä selvisin ekasta päivästä.
Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
